ESPANJA – SPAIN – ESPA�A

Faktoja Espanjasta:

Pinta-ala: 504 782 km�
V�kiluku: 45 116 894
P��kaupunki: Madrid (3 162 304 asukasta)
Viralliset kielet: espanja, katalaani, baski ja galego

Pyreneiden vuoriston lounaispuolelta kohoaa silm�nkantamattomiin sit�, mit� jotkut kutsuvat aidoksi Espanjaksi, kumpuilevaa maaseutua. Monelle lomalennolla Espanjaan saapuvalle ihmisille t�m� n�kym� on tuttu ja jokaisella kerralla yht� mykist�v�n hieno. Kokeaksesi jonkin maan t�yspainotteisesti siell� on tietysti k�yt�v�, mutta valokuvatkin kaupungeista tai ihmisist� kertovat suuria tarinoita, ja jokaisen n�ht�vyyden l�heisyydess� on aistittavissa historian lehtien hentoa havinaa. Espanja on suuri maa, jonka jokaisella kyl�ll� on omat perinteens� suurien ja merkitt�vien yhteisten perinteiden lis�ksi. Jokaiselle l�ytyy t�st� maasta oma Espanja, oma kulttuuri omine perinteineen.

Espanjan Habbo Hotel, habbo. es, on espanjalaisten mukaan eritt�in suosittu nuorten keskuudessa. Yhteishenki kukoistaa, vaikka me suomalaiset saatamme aluksi saada toisen k�sityksen monien huutajien takia. Kuitenkin mainostajien seasta l�ytyy yst�vi� huutelemassa toisilleen tervehdyksi� ja kuulumisia runsain m��rin.

HISTORIA

Espanjassa on tiedett�v�sti oleillut nykyihmisi� jo 35 000 vuotta sitten. N�it� asukkaita nimitettiin ibereiksi. Ibereiden j�lkeen Espanjan historiassa on tietynlainen aukko, eik� ole varmaa, kuinka pitk��n indoeurooppalaista kielt� puhumattomat iberit asuivat Espanjan maaper�ll�. Seuraavia merkkej� asukkaista on ajanlaskua edelt�v�lt� vuosituhannelta muun muassa foinikialaisista, karthagolaisista ja kreikkalaisista, jotka yhdess� perustivat Espanjaan kauppatukikohtia. 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua toisessa puunilaissodassa Rooman valtakunta valtasi Karthagolta Espanjan. Nykyinen maassa puhuttu kieli johtaa juurensa jo n�ille ajoille, sill� roomalaisten k�ytt�m�st� latinasta periytyi nyky-espanjan kieli.

Kun 400-luvun sekaisten goottien ja vandaalien perustamien lyhytik�isten valtakuntien ajat olivat luetut, 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan nopeasti j�tt�en vahvasti j�lki� ajan kuluessa espanjalaiseen kulttuuriin. T�m� ei ole ihme, sill� jo sen ajan Euroopassa islamilaisen Espanjan p��kaupunki C�rdoba oli sivistyneint� ja vaurainta aluetta. Nyky-Espanjan historia alkoi 1000-luvun paikkeilla, kun kristityt kuningaskunnat kukistivat maurit ja aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen.

Kun vuonna 1469 kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat, heid�n johtamansa Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyiv�t. T�m�n seurauksena viimeisetkin maurihallitsijat kukistuivat ja vuonna 1512 kuningas Ferdinandin toimesta koko Espanja yhdistyi.

Vaikka t�m�n j�lkeen 1500-luvulla Espanjasta tuli Euroopan mahtivalta sen Amerikkojen valtausten takia, Portugalin ja Filippiinien valloitusten j�lkeen Englannin valloitus vuonna 1588 ep�onnistui. N�in� aikoina Espanjan valtiontalous romahti p��osin sotien ja suurenmoisten rakennushankkeiden takia. Portugali k�ytti hy�dykseen vuosia jatkunutta tilaa ja erosi 1640 Espanjasta. T�ydellisen sekasorron v�ltt�neen� Espanjan pienet osat sotivat useita sotia, ja niiden seurauksena Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopan sis�ll�.

Vuoden 1805 Trafalgarin taistelun j�lkeen Napoleon asetti veljens� Joseph Bonaparten johtamaan Espanjaa. Kun Napoleon kuitenkin joutui vaikeuksiin ja Espanja miehitettiin, alkoi Espanjan Etel�-Amerikan siirtomaiden itsen�istyminen ja ajanjakso, jota hallitsivat monarkistien ja tasavaltalaisten k�ym�t sis�llisosat. N�in ollen vuonna 1898 menetti kaikki Etel�-Amerikan siirtomaansa Yhdysvalloille.

Tasavaltalaisten vuosien mittaisten ponnistelujen j�lkeen vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta. Tilanne ei pysynyt kuitenkaan tasaisena pitk��k��n; j�lleen vuonna 1936 uusi sis�llissota puhkesi armeijan toimesta. Niin kansalliset joukot kuin my�s tasavaltalaiset saivat paljolti tukea ulkoisilta tahoilta. Sis�llissodan j�lkeen valtaan astui diktaattori Fransisco Franco, joka j�tti j�lkeens� ainoastaan huonon taloustilanteen, kun h�n vuonna 1975 menehtyi. Monarkiaksi palannut Espanja sai taloutensa kuntoon korostamalla teollisuuden ja turismin t�rkeytt�.

1970-luvun talousuudistusten ja ulkomaalaisen avun my�t� Espanja on hitaasti mutta varmasti kehittynyt moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi. Vuonna 1982 maa liittyi NATO:oon, ja 1986 siit� tuli Euroopan Unionin j�sen. EU:n my�t� maa on saanut erilaisia tukia, joiden kautta elintaso on noussut entist� l�hemm�ksi eurooppalaista keskiarvoa.

KULTTUURI JA N�HT�VYYDET

Espanjalainen kulttuuri on aivan omaa luokkaansa. Kiinnostaa sinua sitten Antonio Banderas ja kaunis Penelope Cruz tai Salvador Dal�n taidemaalaukset, paella tai churro, l�yd�t varmasti itsellesi jonkinn�k�isen kiinnostuksen kohteen. Maasta l�ytyy my�s runsain mitoin kulttuurihistoriallisia muistomerkkej�, jotka kaikki ovat todella vaikuttavia ja l�yt�v�t katselijansa helposti.

Taiteen saralta Espanjasta tulee monta suuruutta. Salvador Dal� ja Pablo Picasso ovat varmasti jokaiselle tuttuja nimi�, joiden maailmankuuluja taideteoksia on esill� lukuisissa gallerioissa ymp�ri Espanjaa. Erityisesti Madridin Reina Sofian modernintaiteen museossa, Madridin Pradon museossa ja Picasson kotikaupungissa Malagassa sijaitsevissa museoissa ja gallerioissa p��set helposti tutustumaan espanjalaisen taiteen maailmaan.

Kirjallisuuden yst�ville, erityisesti romaanien, Espanjasta l�ytyy monenmoista. Monesti hyv�ss� mieless� alleviivattua kirjailija Miguel de Cervanteiasia, El Quijoten ja Don Quijote de la Manchan luojaa, pidet��n nykyaikaisen romaanikirjallisuuden perustajana.

Espanja on laaja maa, josta totisesti l�ytyy n�ht�v��, monenmoista ja aivan jokaiselle. Jos Espanjaan aikoo, kannattaa kartoittaa itselleen, mit� haluaa ehdottomasti n�hd�. P��kaupungista Madridista l�ytyy jo varmasti elinik�inen annos kulttuuria ja n�ht�vyyksi� tavalliselle tallaajalle. Siell� sijaitsee kolmen taidemuseon kopla, Paseo del Prado, johon kuuluvat Reina Sofia, Prado ja Thyssen-Bornemisza. Muita madridilaisille t�rkeit� ja turistien suosimia n�ht�vyyksi� ovat mm. kuninkaallinen palatsi, Almudenan katedraali, Debodin temppeli, Buen Retiron puisto ja tekoj�rvi sek� Puerta de Alcal�. Jos kuitenkin ylenpalttinen taide alkaa kyll�stytt��, Casa de Campo on paikka, jossa voi niin rentoutua kuin my�s huvitella huvipuistolaitteissa. T�ss� suositussa koko perheen retkikohteessa on uima-allas, j�rvi, huvipuisto ja el�intarha sek� suuri puisto.

Muualla Espanjassa sijaitsevista n�ht�vyyksist� on ehdottomasti mainittava Barcelonassa sijaitseva Sagrada Fam�lian kirkko. Se on tunnettu h�ik�isevist� yksityiskohdistaan ja symboliikasta. My�s Toledon historiallinen kaupunki ja Teiden kansallispuisto ovat espanjalaisten mielest� merkitt�vi� n�ht�vyyksi�, kuuluvathan ne kummatkin UNESCO:n maailmanperint�listalle.

HABBO.ES

Espanjan Habbo Hotel, habbo.es, avattiin vuoden 2003 syyskuussa. Kolmessa vuodessa sen k�vij�m��r� oli ylt�nyt 502 333 k�vij��n. Espanjalaiset pit�v�t Habboa viel�kin hieman tuntemattomana yleisesti, mutta sen suosio on yh� tasaisessa kasvussa, niin kuin aina ennenkin.

T�m� hotellin k�vij�kunta koostuu niin espanjalaisista kuin muuallakin maailmassa asuvista espanjaa puhuvista ihmisist�. Kulttuurien sulatusuuninakin toimiva Habbo on samankaltainen kuin esimerkiksi Italian Habbo Hotel. Kovin perinteikk��sti my�sk��n Espanjan Habbossa ei ole paha asia huutaa, vaikka kuuntelija seisoisi aivan vieress�. Suomalaisten n�k�kulmasta esimerkiksi Hotelin suosituin tila, Hotellin Aula, voi vaikuttaa turhan meluisalta, mutta pienen totuttelun j�lkeen sit� tuskin huomaa.

Hotellin Aulassa p�ivyst�v�t Habbo Lincesit, t�k�l�iset Habbo eXpertit, ovat koko ajan paineen alla. Kyselij�� riitt��, ja monet sanovatkin, ett� eXperttej� on harvoin tarpeeksi paikalla, vaikka he aktiivisia ovatkin. N�m� Hotelin hyv�ntahdonl�hettil��t joutuvat harvoin h�irityksi ty�ss��n ja ovat siit� kiitollisia. Expertit kehuvat my�s hotellin ilmapiiri� ja muiden k�ytt�jien yst�v�llisyytt� toisiaan kohtaan.

Espanjan Hotelista l�ytyy Suomen hotellin tilojen lis�ksi monta muuta tilaa, kuten esimerkiksi Star Lounge, Keitti� ja monen suosikki, "vanha aula". Hotelissa on mahdollisuus pelata BattleBall ?peli�, Snowstormia ja Peelopaalua. My�s pellehyppyj� p��see yritt�m��n, jos uskallusta riitt��. Vanhaa kunnon pelihallia ei Espanjan Habbosta l�ydy en�� t�t� nyky�.

Aitoa Espanjalaista tunnelmaa p��set kokemaan niin matkan kautta kuin my�s pist�ytym�ll� osoitteessa habbo.es. Kummastakin "kohteesta" l�yd�t varmasti itsellesi jotain, oli se jokin sitten uusi yst�v� tai vaikkapa rauhallinen pohdiskeluhetki puistossa.

V�ale la vez pr�xima,
Vaniljapasta