ON AIKA HILJAA KIITT�� JA K�TT� PURISTAA...

Mit� Sin� teet s��st��ksesi luonnonvaroja ja uudistaaksesi jo hy�dynnetty� ymp�rist��? Kierr�t�tk�, lajitteletko j�tteet oikein, k�yt�tk� ostamiasi tuotteita mahdollisimman pitk��n? Onko matkustusvaihtoehtosi apostolinkyyti ja py�r� vai moottoriajoneuvo? Oletko koskaan toiminnallasi tukenut luonnosuojelus��ti�it�?

Tulevaisuutta ajatellen ymp�rist�n kannalta ajattelu p�ivitt�isess� toiminnassa on kaukon�k�ist� ja v�hint��nkin j�rkev��. Saastuminen, luonnonvarojen v�heneminen ja loppuminen sek� erilaiset ymp�rist�katastrofit vaikuttavat sek� t�m�nhetkiseen el�m�nlaatuumme ja ymp�rist��mme ett� my�s j�lkipolvien maailmaan. Vain me voimme vaikuttaa siihen, millaisessa ymp�rist�ss� he saavat tai joutuvat el�m��n. Ovatko Suomen vedet yh� maailman puhtaimmat? Riitt��k� energiavaroja teollisuuden k�ytt��n? Todenn�k�isesti my�s monta harvinaista el�in- ja kasvilajia on j�lleen kuollut sukupuuttoon muutaman kymmenen vuoden p��st�, mutta t�t�kin voi hidastaa muuttamalla omaa toimintatapaansa luontoyst�v�llisemm�ksi.

Heebu kantaa kortensa kekoon informoimalla lukijoitaan luonnonsuojeluasioista totuttuun heebumaiseen tapaansa. Luvassa on gallupeja, artikkeleita, haastatteluja, arvosteluita, painavaa sanaa ja pohdintaa.

Valitettava velvollisuuteni on my�s pahoitella viimeisen numeron my�h�stymist� ja eritoten sit�, ett� Kuvalehti Heebun vajaan vuoden mittainen aktiivitaival p��ttyy t�h�n. Haluamme koko yll�pidon voimin pit�� lehden korkealaatuisena, joten nyky��n erityisesti ydinstaffin ajan ollessa kortilla p��dyimme suomaan lehdelle arvokkaan lopun, emme jatkamaan puolella teholla.

P��toimittajan ominaisuudessa haluan kiitt�� joka ikist� lukijaamme mielenkiinnostanne, k�ytt�m�st�nne ajasta ja eritoten ihanista, upeista kirjoituksistanne, joita olen kymmenin� ja taas kymmenin� iltoina saanut lukea. Kiitos aktiivisuudestanne kilpailujen osalta, Heebun tapahtumiin osallistumisesta, lahjoituksista ja rakentavista ja kannustavista kommenteista. Heebun parissa viett�m�ni aika on ollut eritt�in mukavaa ja hektisest� aikataulustaan huolimatta antanut todella paljon.

Haluan kiitt�� kaikkia staffilaisia, niin entisi� kuin nykyisi�kin, ty�panoksestanne yhteisen tavoitteemme hyv�ksi. Olette ottaneet osaa vaativaan teht�v��n, ja kanssanne ty�skentely on ollut todella ihanaa. Vaikka Heebu v�istyykin onnistuneen kauden j�lkeen, sen mukanaan tuomien asioiden muistot varmasti s�ilyv�t meid�n kaikkien mieless�. Haikealta t�m� tuntuu, mutta se vain osoittaa, ett� Heebulla on muukin merkitys kuin teksti ja kuvat.

See you all someday, somewhere! :)

Pit�k�� huolta itsest�nne ja ymp�rist�st�nne!

syd�mellisesti viel� t�n��nkin toivottaen
teid�n Erinna

---

HAASTATTELUSSA PITKA88

Jokaisen meist� tulisi huolehtia ymp�rist�n hyvinvoinnista ja puhtaan luonnon s�ilytt�misest�. Toiset toimivat valveutuneesti ymp�rist�n eteen, toiset taas eiv�t. Habbo Hotelissakin voi toimia toimia ymp�rist�n, ainakin hotellin ymp�rist�n, puolesta. Pitka88 on p��tt�nyt toimia ymp�rist�n puolesta ja tahtoo muidenkin hotellin k�ytt�jien tekev�n samoin. T�st� syyst� h�n perusti ryhm�n Ymp�rist�yst�v�lliset Habbot, tuttavallisemmin YHH. Millaisia mietteit� pitka88:lla onkaan ymp�rist�st�? P��tin ottaa siit� selv��.

Mist� l�hti idea Ymp�rist�yst�v�lliset Habbot -ryhm�n perustamiseen?

- Idea l�hti siit�, kun Ecotron tuli Habboon, ja siit� idea siirtyi ihan oikeaankin el�m��n, ja nyt teen pieni� asioita ymp�rist�n puolesta.

Miten ryhm� toimii ymp�rist�n puolesta?

- No me neuvomme esimerkiksi j�seni� kierr�tt�m��n ja v�hent�m��n s�hk�n k�ytt��.

Mit� jokaisen tulisi mielest�si tehd� ymp�rist�n eteen?

- Jokaisen pit�isi kierr�tt�� t�lkit ja pullot.

Mitk� ovat mielest�si suurimmat ymp�rist�riskit?

- Minun mielest�ni ilmaston l�mpeneminen ja auringon ultraviolettis�teily ovat suurimpia riskej�.

Oletko mukana muunlaisessa ymp�rist�toiminnassa? Jos et, niin haluaisitko olla?

- En ole, mutta aikeissa olisi ehk� joskus menn� vapaaehtoiseksi esimerkiksi �ljyntorjuntajoukkoihin.

Mit� erilaisia vinkkej� voit antaa ymp�rist�st� huolehtimiseen: Habbo Hotelissa?

- Poista turhat huoneet, �l� tee turhia hahmoja, k�yt� ecotronia, sammuta turhat s�hk�laitteet. Muista n�m� aina habboillessasi.

Oikeassa el�m�ss�?

- Kierr�t� t�lkit ja pullot, kuten jo edell� mainitsinkin. �l� turhaan anna hanan valua esimerkiksi hampaiden pesun aikana. �l� my�sk��n pid� ylim��r�isi� lamppuja p��ll�.

Terveisesi Heebun lukijoille?

- Mukavaa loppukes��!

Ryhm�n sivua p��set tutkimaan osoitteessa http://www.habbo.fi/groups/251/id

Puhtaan huomisen puolesta!
-pippin-

---

KAOOTTINEN S��

Yh� useammat ihmiset ovat monin tavoin riippuvaisia hiileen perustuvista polttoaineista. Me ajamme nyky��n autoilla ja muilla kulkuneuvoilla, joiden energianl�hteen� on bensiini tai diesel�ljy. Ihmiset k�ytt�v�t s�hk��, jota tuotetaan kivihiilell�, maakaasulla tai �ljyll� toimivissa erilaisissa voimaloissa. Ihmiset k�ytt�v�t my�s liesien ja asuntojen l�mm�nl�hteen� lis�ksi puuta, puuhiilt� ja nestekaasua. Kaikki t�m� valitettavasti lis�� hiilidioksidin m��r�� ilmakeh�ss�. T�m� kyseinen kaasu est�� auringosta tulevaa l�mp�� karkaamasta avaruuteen.

Me ihmiset kuormitamme ilmakeh�� my�s muilla l�mp�� vangitsevilla kasvihuonekaasuilla. Maatalouden k�ytt�mist� typpilannoitteista vapautuu typpioksiduulia. Riisipelloilta ja karjankasvattamoista kohoaa ilmaan metaania. Vaahtomuovien valmistuksen ja muiden teollisuusprosessien yhteydess� karkaa ilmaan freoneja (CFC-yhdisteit�). Freonit eiv�t ainoastaan vangitse l�mp��, vaan ne my�s tuhoavat ilmakeh�n stratosf��rikerroksessa otsonia.

Jollei oteta lukuun freoneja, joiden k�yt�lle on nyky��n asetettu rajoituksia, n�it� l�mp�� vangitsevia kaasuja virtaa ilmakeh��n t�t� nyky� aina vain enemm�n. Osasyyn� t�h�n on maailman v�est�nkasvu yhdess� energiank�yt�n, teollisen toiminnan ja maatalouden kasvun kanssa.

Tiedemiehet ovat yleisesti jokseenkin varmoja kahdesta asiasta. Ensiksikin hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen m��r� ilmakeh�ss� on viimeksi kuluneitten vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana kasvanut. Toiseksi ilman keskil�mp�tila maapallolla on sadassa vuodessa noussut jopa 0,3-0,6 astetta.

Her�� kysymys, onko ilmaston l�mpenemisen ja ihmisten aiheuttaman kasvihuonekaasujen kertymisen v�lill� jokin yhteys. Jotkut tiedemiehet sanovat, ettei se ole luultavaa, ja he kiinnitt�v�t huomion siihen, ett� l�mp�tilan nousu mahtuu luonnollisiin vaihtelurajoihin ja ett� se voi johtua auringosta. Ilmaston l�mpeneminen ei todenn�k�isesti johdu pelk�st��n luonnollisista syist�, ja valtaosa monipuolisista todisteista osoittaa, ett� ihminen on havaittavasti vaikuttanut maapallon ilmastoon. Ep�varmaa on kuitenkin yh� se, aiheuttaako ihminen omalla toiminnallaan ilmaston l�mpenemist�, ja varsinkin se, miten nopeasti ilmasto saattaa l�mmet� ensi vuosisadalla, ja mit� siit� voi tarkasti ottaen olla seurauksena.

Kirjoittanut abc

---

WWF – MAAILMAN LUONNONS��TI�

WWF on perustettu alun perin 1960-luvulla yksitt�isten el�inten suojelua varten. J�rjest�n tarkoitus oli tuolloin suojella uhanalaisia el�imi�, kuten esimerkiksi tiikereit� ja j��karhuja sek� erilaisia kasveja ja parantaa luontoa ker��m�ll� varoja luonnonsuojeluun.

Idea j�rjest�n perustamisesta l�hti liikkeelle 1960, kun el�intieteilij� Julian Huxleyn kirjoittama artikkeli julkaistiin Observer-lehdess�. Huxley k�sitteli artikkelissaan Afrikan-matkaansa, jonka aikana h�n oli havainnut suuria muutoksia ennen el�m�� kuhisseilla alueilla. H�n huolestui luonnon tilasta ja p��tti tehd� asialle jotakin. H�n ehdotti er��lle liikemiehelle varojen keruuta Afrikan luonnonsuojeluun.

Vuonna 1961 ker��ntyi pieni joukko asiasta kiinnostuneita liikemiehi� ja luonnontutkijoita yhteen, ja he luonnostelivat ehdotuksen "luonnon punaisen ristin" perustamisesta. He ehdottivat, ett� j�rjest�n ker��m�t rahat k�ytett�isiin maailmanlaajuisesti luonnonsuojeluhankkeisiin, ja j�rjest� sai nimekseen World Wildlife Fund (WWF).

Kolmen ensimm�isen toimintavuotensa aikana WWF sai ker�tty� ja lahjoitettua yli kaksi miljoonaa dollaria erilaisiin suojeluprojekteihin. Suurimman osan lahjoituksista tekiv�t yksityishenkil�t, jotka olivat huolestuneet luonnon tilasta luettuaan WWF:st� kertovia artikkeleita. Ensimm�isi� WWF:n lahjoituksen kohteita olivat ICUN (Sveitsin kansainv�linen luonnonsuojeluliittoa) sek� Gal�pagossaarten luonnon suojelemiseksi perustettu j�rjest�. WWF auttoi my�s Gal�pagossaarten kansallispuiston perustamisessa.

1980-luvun alussa oli WWF:n kannatusjoukko saavuttanut jo miljoona j�sent�. Samalla k�ynnistettiin toiminta, jossa k�yhien maiden velkoja muunnettiin luonnonsuojeluun ohjattaviksi varoiksi. N�in saatiin rahoitettu useita hankkeita mm. Filippiineill�, Sambiassa ja Boliviassa. Kun WWF:n toiminta laajeni, p��tettiin sen nimikin vaihtaa paremmin toimintaa kuvaavaksi, ja nimi vaihdettiinkin 1986 uuteen, joka oli "World Wide Fund For Nature". Vain USA ja Kanada j�iv�t k�ytt�m��n vanhaa nime�.

1990-luvulla WWF oli aikaansaamassa monia ymp�rist�� ja luonnonsuojelua koskevia vaateita ja julistuksia, joilla saatiin valvottua mm. metsien, sis�vesien, rannikoiden ja merien suojelua. WWF oli my�s mukana laatimassa Kioton ilmastosopimusta vuonna 1997, ja vuonna 1998 WWF julkaisi ensimm�isen katsauksen ihmisten vaikutuksesta maapallon ekosysteemiin, eli "Living Planet" -raportin.

WWF on maailmanlaajuisesti tunnetuin ja eritt�in kunnioitettu luonnonsuojeluj�rjest�. Se on kuitenkin saanut osakseen my�s kritiikki� toisinaan liian lempe�st� toiminnasta. WWF tekee paljon yhteisty�t� eri yhti�iden kanssa. Suomessa tunnetuin yhteisty�kumppani WWF:lle lienee Stora Enso. WWF:�� on kuitenkin ep�ilty toiminnasta yritysten paineen alla, sill� useita WWF.n hyv�ksymi� p��t�ksi� on mm. Greenpeacen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton suunnalta pidetty liian lepsuina.

WWF jatkaa kuitenkin edelleen taisteluaan puhtaamman luonnon ja uhanalaisten eli�lajien puolesta. Yli 40-vuotisella taipaleellaan j�rjest� on saavuttanut jo paljon, mutta paljon on varmasti viel� edess�. T�rkein saavutus WWF:n johtajan, James Leapen, mukaan on kuitenkin sanoman levitt�minen: "Meid�n ansiostamme ihmiset ymm�rt�v�t, ett� luonnolla ON v�li�!"

Pelasta maailma, tee se jo t�n��n!
-pippin-

www.wwf.fi

---

HEI HOU JA KES�� PULLO!

Min� olen huomannut Habbossa ja oikeassa el�m�ss� vain kes�n. Perhoset lentelev�t, linnut laulavat ja aurinko paistaa! Kannattaa olla Habbossakin iloinen ja etenkin kes�inen!

Kes� ei ole miss��n tapauksessa ohi! Pukeudu kes�isesti, tilaa limua, sy� j�tski�, Habbossahan se onnistuu. Jos on koleja, niin yll�t� yst�v�si lahjalla. Koita panostaa my�s Habboon! Tee my�s homesi kes�iseksi, huoneesi voisi saada kes�-lookin, ja muista uida ja urheilla paljon! �l� miss��n nimess� vain l�h�ile kotona sohvalla telkun edess� tai nuku. Nyt on kes�, ja k�yt� kaikki mahdollisuudet: ui, sy� j�tski� ja tee kaikkea muuta kes��n liittyv��.

Iloista kes�� kaikille,
toivoo typymalli

---

TUNNELMIA KUVALEHTI HEEBUN MIITIST�

Kuvalehti Heebu j�rjesti 30.6.2007 miitin eli tapaamisen Helsingiss�. Suurin osa miitist� vietettiin Suomenlinnassa, ja staffista paikalle saapuivat webmaster keikku ja p��toimittaja Erinna, ja my�s ulkoasuvastaava Ihmissyoja ehti miitin alkuvaiheilla piipahtaa paikalla.

Tapaamisesta odotettiin mittavaa, sill� ilmoittautuneiden m��r� kohosi 87:��n. Odotettavissa oli, ett� osa ilmoittautuneista ei loppujen lopuksi saapuisikaan paikalle ja ett� moni nimi olisi ilmoitettu vain vitsin vuoksi, mutta lopputulos oli siltikin tyrmistytt�v�. Suomenlinnassa olivat l�sn� keikun ja Erinnan lis�ksi vain hahmot kirsuu, honza, Daniela ja Weezine.

Seurueen (keikku, Erinna, kirsuu ja honza) matka jatkui Senaatintorilta kohti Suomenlinnaa aikataulussa. Lauttamatkan j�lkeen viihdyimme Suomenlinnan aurinkoisessa s��ss� useamman tunnin ev�it� sy�den, jutellen ja muun mukavan merkeiss�. Heebu- ja Habbo-aiheisia pinssej� ja muuta pikkus�l�� jaettiin halukkaille. Iltaa kohti ryhm� alkoi hajaantua pikkuhiljaa eri suuntiin. Osallistujien v�h�isyys j�i kismitt�m��n, mutta kaikesta huolimatta miittip�iv�st� j�i hyv� mieli.

Erinna

---

KIERR�TYS KUNNIAAN!

Kierr�tyst� on monenlaista. Voit lajitella kotitaloutesi tuottamat roskat oikein, vied� vanhat vaatteesi ja lelusi kirpputorille, ostaa uusiopaperia ja k�ytt�� uudelleen monia tavaroita, kuten tyhji� jogurttipurkkeja vaikkapa vesiv�rikuppeina. Yhteiskuntamme tuottaa p�ivitt�in lukemattomia tonneja j�tett�, ja vain osa siit� pystyt��n k�ytt�m��n uudelleen. Varsinkin yritysten toiminnasta syntyy vuosittain suuret m��r�t paperia ja pahvia. Aaltopahvi on yleisin pakkausmateriaali, ja siit� saadaankin vuodessa kierr�tetty� Suomessa jopa 85%. Ker�yspahvi k�ytet��n kartongin ja muiden kartonkivalmisteiden valmistukseen. Toimistoiden tuottamasta paperista saadaan uudelleen jalostamalla mm. uusiopaperia ja kotiker�yspaperista sanomalehtipaperia sek� pehmopaperituotteita, kuten wc- ja talouspaperia. Suuri osa paperinjalostusyksik�ist� noutaa varsinkin yritysten paperi- ja pahvij�tteen kierr�tykseen veloituksetta. N�in saadaan motivoitua yrityksi� tehokkaampaan kierr�tykseen.

Muovituotteiden kierr�tyksess� on viel� suuria ongelmia, sill� erilaisia muovituotteita on hirvitt�v�t m��r�t. Sekamuovin, jota kotitaloudet tuottavat, kierr�tys keskittyy l�hinn� energiantuotannon polttoaineeksi. Kierr�tetyst� muovista valmistetaan l�hinn� pakkauksia ja j�tes�kkej�. Suurin osa kotitalouksien tuottamasta muovij�tteest� on muovipulloja, joista palautuukin uusiok�ytt��n l�hes 90%. Panttipullo palautuu uudelleen t�ytett�v�ksi n. 30 kertaa, ja senkin j�lkeen se kelpaa viel� uusien pullojen raaka-aineeksi.

Vaatteiden ja muiden k�ytt�tavaroidenkin kierr�tys on tehty Suomessa helpoksi ja jopa kannattavaksi. Kirpputorit ovat oiva keino p��st� eroon vanhoista, k�ytt�m�tt� j��neist� tavaroista, tienata rahaa ja kenties hankkia uusia tavaroita tilalle. Jos kuitenkin haluaa tehd� hyv�ntekev�isyytt� ja antaa esimerkiksi vaatteita pois, on siihen monta oivaa tapaa ja paikkaa. Vaatteita voi vied� mm. Pelastusarmeijalle, kehitysapuj�rjest� UFF:lle tai Punaisen Ristin Kontti-kierr�tystavarataloon. Muistathan kuitenkin vied� k�ytt�kelpoisia, ehji� ja puhtaita vaatteita, jotta niist� olisi oikeasti hy�ty� ja jotta ne otettaisiin ilomielin vastaan.

Ymp�rist�n ja tulevaisuuden eteen voi siis kierr�tt�m�ll� tehd� todella paljon. Palautetut pullot ja oikein lajitellut roskat ovat juuri niit� pieni� asioita, joiden varassa tulevaisuuden ymp�rist�mme hyvinvointi lep��. N�m� asiat muistamalla teemme oman osuutemme sen eteen, ett� tulevilla sukupolvilla olisi edelleen puhdas ilma, jota hengitt��, puhtaat j�rvet, joissa uida ja puhdas luonto, josta nauttia.

What goes around, comes around!
Kierr�t�!

-pippin-

---

HEEBUN TALKSHOWSSA -ELUKKA-

Heebu j�rjesti Talkshown 29.6 Heebun Kellarissa. Huoneeseen mahtui vain 25 ensimm�ist�, joten huoneeseen p��seminen k�vi ty�st�.

Vieraana oli Habbo Staff -Elukka-, joka saapui hienosti ajoissa verrattuna Heebun Springfest -tapahtumaan, josta -Elukka- my�h�styi tyylikk��sti 5 minuttia.

Kellon ly�dess� 14.00 Agneta toivotti kaikki tervetulleeksi tapahtumaan. Samassa -Elukka- kiitti, ett� sai tapahtuman ansiosta lintsata t�ist� puolisen tuntia.

Agneta alkoi laukoa tiukkoja kysymyksi� -Elukka-:lle koskien Sulaketta ja -Elukka-:n ty�teht�vi�. My�hemmin Agneta luovutti puheenvuoron yleis�lle, jotka saivat esitt�� kysymyksi� -Elukka-:lle. Yleis�n kysymykset koskivat p��osin -Elukka-:n lomamatkaa, Sulaketta ja yhteis�n "The Holy Diver ja jemmattu Oranssi Kuplatuoli" -skabaa, mutta kaikkien harmiksi -Elukka- ilmoitti, ett� ei tied� mit��n kyseisest� kisasta.

Yleis�n kysymykset loppuivat siin� samassa, kun Agneta pakotti -Elukka-:n takaisin t�ihins�. -Elukka- kiitti kaikkia ja riensi muihin huoneisiin.

Agneta

---

ELOKUVA-ARVOSTELU: HARRY POTTER JA FEENIKSIN KILTA

Harry Potter ja feeniksin kilta (Harry Potter and the Order of The Phoenix) on J.K. Rowlingin kirjoittaman Harry Potter -sarjan pohjalta David Yatesin ohjaama elokuva. K�sikirjoituksen on laatinut Michael Goldenberg, ja p��t�htin� ovat vanhat tutut Daniel Radcliffe (Harry Potter), Rupert Grint (Ron Weasley) ja Emma Watson (Hermione Granger). Elokuvan ensi-ilta Suomessa oli 13.7.2007.

Velhopoika Harry Potter ei en�� olekaan pikkupoika, johon olemme tutustuneet sek� kirjojen ett� elokuvien parissa. Harry ja h�nen yst�v�ns� ovat varttuneet 15-vuotiaiksi, eik� Tylypahkan ulkopuolella oleva maailma ole en�� turvassa. Lordi Voldemort on palannut. Mutta ministeri� ei usko Dumbledorea eik� Harrya, heit� v�itet��n huijareiksi ja valehtelijoiksi. Rakkaushuolet painavat my�s Harryn mielt�. Vuosi Tylypahkassa on t�ynn� yll�tyksi�.

Elokuva tuntui ensimm�isell� kerralla, kun n�in sen, parhaalta t�h�n menness� ilmestyneist� elokuvista. Kuitenkin j�lkeenp�in en voinut v�ltty� toiveelta k�ytt�� joissakin kohtauksissa pikakelausta. Harry Potter ja Feeniksin kilta -elokuva on kyll� viihdytt�v�, mutta varsinkin tekem�ll� tehdyt huumorilis�ykset eiv�t en�� jaksaneet naurattaa toista kertaa. Elokuvassa on perin herkistytt�vi� kohtauksia, mutta my�s sellaisia, jotka olisi voinut j�tt�� pois. Sen suurimmat ongelmat ovat selke�sti k�sikirjoituksessa. Elokuvassa tuntuu olevan paljon sellaista materiaalia, jota ei kenties tarvita. Feeniksin kilta -elokuvassa saadaan hyvin k�sitelty� niit� repivi� tunteita, joita Harry k�y l�vitse viidenten� opiskeluvuotenaan: rakkautta, ik�v��, surua rakkaan kuolemasta. Nuorison�yttelij�t ovat huomattavasti kehittyneet n�yttelij�in�, mik� on hyv�. Kuitenkin suutelukohtaus kesti liian pitk��n, ja saadaan varmasti kuulla y�kk�ys-��ni�, jos elokuvaa katsellaan pienten seurassa.

Elokuva on hyv�� katseltavaa, siin� on ihmetelt�v��, miten luudat saadaan lent�m��n ja taikasauvat toimimaan. Valkokankaalle on saatu vangittua Rowlingin kirjoihin luomaa taikaa, mutta jotenkin elokuva vaikuttaa vain palaselta jotakin suurempaa. Kirjojen lukenut saattaa j��d� kaipaamaan jotain muutakin. Arvosanaksi elokuva saa 9.

Adarra

---

HUONE-ARVOSTELU: ELLY -HAHMON KASVIHUONE

Astut ovesta huoneeseen ja tutkailet ymp�rist�� hetken. Nen��si tulvahtaa raikas tuoksu, olet saapunut Ellyn kasvihuoneeseen!

Huonetta ymp�r�iv�t monenlaiset kasvit jukkapalmuista bonsaipuihin asti. Mietit��n hetken aikaa: jos Habbo olisikin oikeaa el�m��, ja astuisit juuri nyt t�h�n kyseiseen kasvihuoneeseen, olisit luultavasti aivan haltioissasi, jos luonto merkitsisi sinulle paljon. Ent� mit�p� luonnonroskaajien mieless� liikkuisi? Sit� ei ole vaikea arvata. Saavatko roskaajat siit� mielihyv��, kun n�kev�t oman tuotoksensa? Maailmaan mahtuu niin monenlaisia ihmisi�, ja ihmisten hyvinvoinnin takia me voisimme mietti� hiukan ennen kuin alamme toteuttaa tyhmi� ideoitamme.

T�ss� kasvihuoneessa voit antaa mielikuvituksesi laukata. Koetapa kuunnella trooppisen kylpyammeen solinaa. ��niefektit kamoissa voisivat olla j�nni�. Samalla, kun kuuntelet veden huumaavaa ��nt�, lev�hd� hetkeksi riippukeinuun.

Elly on osoittanut, ett� h�ness� olisi ainesta luonnonsuojelijaksi, siit� kymmenen pistett� ja papukaijamerkki!

K�yk�� tsekkaamassa mesta ja miettik��, miten voitte suojella luontoa omalta osaltanne, jokainenhan voi parantaa aina jotakin.

L�mp�isi� loppukes�n p�ivi� toivottelee
Frewil

---

MUSIIKKIARVOSTELU: GWEN STEFANI - 4 IN THE MORNING

"Waking up to find another day
The moon got lost again last night
But now the sun has finally had its say
I guess I feel alright"

N�in laulaa 38-vuotias (synt. 3.10.1969) yhdysvaltalainen pop-laulaja Gwen Stefani. Laulu 4 In The Morning on per�isin singlest� The Sweet Escape, joka julkaistiin kes�kuussa 2007. Kappale on 3. singlelohkaisu albumista, joka julkaistiin 5. joulukuuta vuonna 2006. Kappaleen on sanoittanut Gwen Stefani, ja kappaleen tuottaja Tony Kanal.

Gwenin ��ni on pehme�hk� ja kappale rauhallinen, kappale edustaakin The Sweet Escapen -albumin rauhallista puolta. Kappale pelaa p��asiassa hienolla tunnelmallaan ja Stefanin vokaaleilla, ja lopputulos j��kin reilusti plussan puolelle. Sit� kuullessa tulee sellainen olo, ett� on pakko kuulla t�m� kappale uudestaan. Ja lopulta on pakko laulaa mukana kertos�keist�ss�. Kertos�keist� pelastaakin kappaleen huonoilta arvosteluilta. 4 In The Morning on kuunneltava, vaikkakin soundit ovat per�isin kultaiselta 90-luvulta. Kappale on kaikin puolin oikea kappale, kun haluaa rentoutua ja rauhoittua.

Adarra

---

PELI-ARVOSTELU: SCHOOL TYCOON

Mukavaa elokuuta kaikille Heebun lukijoille!

T�ll� kertaa peliarvostelussa on tulevan koulun alun kunniaksi jokseenkin vanha School Tycoon!

School Tycoon on vuonna 2005 ilmestynyt "koulunrakennussimulaattori". Peli on todella tyls�, kuten kaikki muutkin saman julkaisijan olemattomat Tycoon-pelit (julkaisija Catdaddy).

Pelaajan teht�v� on rakentaa tietylle alueelle oma koulu. Koulu ei suinkaan ole mik��n yksiosainen rakennus, jota voisi tyypillisesti odottaa. Ns. koulu onkin suuri alue, jossa on monta yksi toisensa j�lkeen rumempaa taloa.

School Tycoon on hyv� esimerkki rakennuspelist�, jota ei ole sen kummemmin suunniteltu. Peliss� ei ole juuri mit��n uutta tai omaa, valmistajan on mit� ilmeisemmin t�ytynyt vain keksi� idea ja tuottaa peli hinnalla mill� hyv�ns�.

En suosittele peli� kenellekk��n.

Sitten loppuun viel� plussat ja miinukset.

+ Peli� ei tarvitse ostaa, sen voi j�tt�� kaupan hyllyyn

- Edes koulua rakastavat eiv�t saa t�st� pelist� mit��n irti
- Huono toteutus
- Huono idea
- Pelist� on niin paljon pahaa sanottavaa, ettei kaikkea jaksa edes mainita.

Ribbon

---

KIRJALLISUUSARVOSTELU: CORNELIA FUNKE - MUSTELOITSU

Musteloitsun (Tintenblut) kirjoittaja Cornelia Funke on kuuluisa saksalainen fantasiakirjailija, jonka monia tunnettuja kirjoja on my�s mahdollisuus lukea Suomessakin, esimerkiksi Rosvoruhtinas, Lohik��rmeell� ratsastaja ja Mustesyd�n. Cornelia Funken kirjoja on myyty yhteens� miljoonia kappaleita eri kielille k��nnettyin�. Musteloitsu on Mustesyd�n -trilogian toinen kirja, ja trilogian ensimm�inen (Mustesyd�n) ja toinen (Musteloitsu) kirja ovat olleet niin suosittuja maailmalla, ett� sarjasta on suunnitteilla my�s elokuva. Kirja ilmestyi Saksassa vuonna 2005 ja Suomessa 2006. Kirjan on suomentanut Marja Kyr�.

Meggie ei ole tavallinen tytt�. Aina, kun h�n lukee ��neen jotain kirjaa, sen henkil�t her��v�t eloon. Vaikka seikkailusta on kulunut jo vuosi, Meggie ajattelee edelleen p�ivitt�in Mustesyd�nt�, kirjaa, jonka hahmot her�siv�t eloon ja muuttivat h�nen el�m�ns� t�ydellisesti. Meggie on kuullut �idilt��n niin paljon Mustesyd�men lumoavasta maailmasta, ett� h�n haluaa itsekin sinne. H�n onnistuukin lukemaan itsens� muilta salaa sis�lle kirjaan, mutta uusien henkil�iden my�t� Mustesyd�men tarina kuitenkin muuttuu, eik� onnellinen loppu olekaan en�� itsest��nselvyys.

Musteloitsu on fantasiaa rakastaville melkein t�ydellinen lukuel�mys. Kirjaa lukiessa pystyy sulkeutumaan aivan omaan maailmaansa, tuntuu, kuin voisi olla itsekin siin� Mustemaailmassa, josta kirja kertoo. Kirja k�sittelee monia tunteita: eakkautta, kaipuuta, surua, vihaa ja muita melkein arkip�iv�isi� tunteita, jotka Funke on saanut sis�llytetty� kansien sis�lle erinomaisesti. Kirja on riitt�v�n paksu lukutoukille, mutta ehk� liian paksu ihmisille, jotka eiv�t lue paljon. Paksuudesta viis, kirjaa luettaessa en usko, ett� tulisi semmoista tunnetta, ett� kirjan pit�isi jo loppua. Pelk��n, ett� siin� vaiheessa, kun kirja on lopulta luettu, tunne on juuri p�invastainen.

Adarra